Viikonloppu

Täällä on hienosti on selvitty viikonlopusta superdieettiä noudattaen. Mukavasti on mennyt eikä suuria himojakaan ole ollut. Tänään vaakakin näytti, että dieetin kerryttämistä ylikiloista on päästy. Superdieetin keskustelufoorumilta luinkin, että on tosiaan ihan normaalia saada lisäkiloja aluksi. Lihaksiin kertyy nesteitä ja aineenvaihdunnallakin voi olla ihmettelemistä uudesta ruokavaliosta. Itselläni ruokailurytmiin ei ole tullut muutosta vaan ainoastaan ravintosisältöön ja siihen, että yritän treenata mahdollisimman paljon. Tällä viikolla on treenattu 1 x kahvakuula 45 min, 1 x kotijumppa 45 min, 1 x crossing 45 min, 1 x tanssi 60 min, 2 x kävely 90 min eli yhteensä liikuntaa kertynyt yli 6 h!

Erittäin hyvä motivointikeino on ollut muistella aiempaa jokapäiväistä herkkujen syöntiä. Yök olo tuli joka päivä mätösten jälkeen. En tahdo totaalikieltäytyjäksi vaan tahdon tilaan, jossa voin syödä herkkuja maltillisesti hyvällä omalla tunnolla silloin tällöin esim. kerran viikossa. Sitäkin suurempi motivointikeino on ehdottamasti katsoa kuvia. En meinaa tunnistaa itseäni viime kesältä, jolloin taisin painaa noin 78 kg. En todellakaan kuulu niihin ihmisiin, joilta imetys vie raskauskilot ja muutkin. Itselläni se mikä ei lähtenyt laitoksella jäi. Imettäessä sokerihimoni oli valtava ja se toki piti kilojakin varmasti yllä (imetän kyllä vieläkin eli sokerihimo on täytynyt vaan syrjäyttää). Olen iloinen että tunnistan jo itseni peilistä. Tosin en tuolloinkaan ajatellut olevani niin iso kun nyt kuvista katson olleeni. En tahdo koskaan enään näyttää siltä.

Ei ylipainossa sinänsä ole mitään vikaa ellei siis ole jotain terveydellistä haittaa. Jos ihminen viihtyy eikä itse kärsi painosta niin mikäs siinä. Tiedän myös hieman ylipainoisia ihmisiä, jotka kantavat itsensä hienosti ja näyttävät upeilta. Minä itse en taas tahdo olla ylipainoinen, en tunne itseäni silloin omaksi itsekseni, kauniiksi enkä hyvinvoivaksi. Tahdon mieluiten olla normaalipainon keskivaiheilla. Onneksi alan jo tuntemaan kroppaani siksi samaksi mitä se oli ennen raskautta. On myös hyvinvoiva, tyytyväinen ja energinen olo. Ainut vaan, että pää tulee taas perässä. Hieman vierastan vielä hoikempaa minääni. Hoikempi minäni on kuitenkin vielä pullea, joten töitä on tehtävänä ;)

Tsemppiä jos siellä on muita kilojen kanssa kamppailevia! Olisi mukava kuulla omista kokemuksistanne :) Saan tänne blogiin tosi vähän kommentteja ja olisin tosi iloinen jos niitä tulisi enemmän. Blogin statistiikasta näen kyllä, että pientä trafiikkiä on. Huomenna niitä mittoja jne. :)

Kuva lainattu pinterest.com