tiistai 30. heinäkuuta 2013

Heinäkuun mitat

Noniin eli päästään näihin mittoihin taas. Myönnnän, että tätä olen vältellyt. Totuutta, jonka tiesin eli ettei mitään ole tapahtunut reiluun kuukauteen vaikka nämä kuukaudet olisivat juuri olleet ne missä olisi jotain pitänyt tapahtua. Tulen tänne seuraavaksi pohtimaan miksi ei ole mitään tapahtunut ja sitä mitä pitäisi vielä tapahtua. 

Edelliset mitat on otettu 6.6 eli oikeastaan kohta jo pari kuukautta sitten painolla 64,2. Hei, mihin tämä kesä häviää? En oikeasti tajunnut, että siitä on jo näin kauan! Toinen minkä tajusin juuri on se, että nyt mennään painolla 64,7 eli olen lihonut puoli kiloa kun piti laihtua useita. Nyt olo tuntuu tosi saamattomalta. 

Tulos on murheellinen. Nollatulos. Mitään ei ole tapahtunut. Ylimääräiset sentit on ja pysyy.

Kuukauden sentit 28.7 (suluissa edelliset mitat):

reidet  56 cm (56 cm, muutos -0 cm)
peppu  95 cm (95 cm, muutos -0 cm)
lantio leveimmästä kohdasta  88 cm (88 cm, muutos -0 cm)
vyötärö kapeimmasta kohdasta 74 cm (74 cm, muutos -0 cm)
pohkeet  36 cm (36 cm, muutos -0 cm)
allit  27 cm (27 cm, muutos -0 cm) 


Kuva lainattu Pinterest.com


Matkaa tavoitepainoon 4,7 kg
Seuraava punnitus perjantai 2.8.

sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Heinäkuun loppua

Viimeksi päivittelin pikakuulumisia. Mitä sitten on sen jälkeen tapahtunut... Painonpudotuksen kannalta ei yhtään mitään koska paino pyörii edelleen 64 kg - 65 kg välissä. Tänään 64,7, olkoon se sitten perjantaipunnituksen tulos. Viime kesään se tekee reilun -10 kg. Muuten se on kaikkea muuta kun sen pitäisi olla tässä vaiheessa. Kesä on ollut yllättävän hankalaa aikaa painonpudotuksen kannalta. Hankalampaa kuin ajattelin. Etenkin reissu ja sairasteluajat. Joko-tai ihmisenä virta kun vie viedessään niin se vie.

Pääsimme kuin pääsimmekin sitten lähtemään ulkomaan reissullemme vaikka olinkin edellisessä postauksessa heittänyt jo toivoni siitä. Poika oli vielä hieman toipilaana lähtöpäivänä, mutta niin paljon terveen merkkejä oli jo ilmassa että uskalsimme matkaan. Lento oli lyhyt ja tiesin, että terveydenhuolto kohdemaassamme olisi pelannut jos sitä olisi tarvittu, mutta silti lapsen kohdalla näitä asioita tulee punnittua ihan varman päälle.

Matkalla oli ihanaa! Oli kirkkaat vedet, vaaleat rantahietikot ja lämpimät aurinkoa täynnä olevat päivät. Lapsen kanssa matkustaessa päädyimme majoittumaan all inclusive -hotelliin ja valintamme osui nappiin! Ennen kaikkea oli helppoa ettei pienen lapsen kanssa tarvinnut montaa kertaa päivässä etsiä ravintolaa. Ruuat olivat myös erittäin maukkaita ja me aikuiset nautimme päivittäin viinilasillisetkin illallisen kanssa. Isoimmaksi ongelmaksi reissussa osoittautui herkulliset jälkiruokapöydät, joissa tuli vierailtua joka ruokailulla vaikka edellisenä päivänä olisinkin päättänyt ottaa jälkiruuaksi vain hedelmät. Reissusta palattuamme vaaka siis näytti reilusti plussaa, mutta onneksi pahin on jo takana. Oih ja voih silti. Kohta pitäisi mahtua jo häämekkoon.


Matkan jälkeen olemme olleet kertaalleen taas sairaana. Ei sentään uudelleen vatsatautia, mutta mukavaahan ei sairaana koskaan ole. Onneksi koko porukka on tällä hetkellä terveenä ja nyt kaikki peukut pystyyn että tämä sairaskierre olisi tämän perheen osalta nyt tässä. Puolikuntoisena olo on kurjaa kun liikunnan ilo jää saavuttamatta. Myös dieetti kärsii. 

Jos suurin saavutukseni tässä projektissani pitäisi tähän väliin miettiä on se ehdottomasti se, että olen käynyt juoksilenkillä! Aluksi oli pakko kävellä aina väliin, mutta nyt menee jo puoli tuntia putkeen. Jollekin piece of cake, mutta itselleni saavutus. En nimittäin ole juossut kahteen vuoteen ja juoksukunto lähti nollasta. Olen niin ylpeä itsestäni! Tämä kompensoi itselleni hieman huonoa salikäynti saldoa.

Kuvat lainattu Pinterest.com

Päivittelen vähän myöhässä noita tämän hetken senttejä. Lupaan ;) Kivaa sunnuntaita!

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Pikakuulumisia

En jättänyt perjantaipunnitusta nyt väliin vaikka niin olisi voinut päätellä. Paino oli 64,2 kg. Kummempaa raportoitavaa ei siis ole. Tällä hetkellä itselleni oli myös ihan sama mitä paino oli.

Viikonloppu on mennyt sairaana olevan poikani hoitamisessa. Poika on ollut todella sairaana ja äiti luonnollisesti huolissaan. Kaikki mitä pistää sisään tulee jommasta kummasta päästä ulos. Tiedätte mitä tarkoitan. No more details :D Täällä on siis hoivattu, sylitelty, leikitty Dubloilla, oltu pelkästään sisällä, juotettu, vähän syötetty, siivottu, vaihdettu petivaatteita, pyöritetty pesukonetta jne. Itsellä oli tästä kaikesta eilen niin kuvottava olo, ettei sisälle mennyt mitään. Tänään on mennyt jo hieman sokeria. No en ressi koska pääasia on pojan paraneminen ja se, että äitinä pidän itseni sen verran kunnossa, että edes jotain pistän suuhuni.

Kaikista kurjinta on nähdä pieni ihminen sairaana. Kävimme tänään lääkärissä ja onneksi lääkäri ei edes epäillyt virusta kummempaa. Ajan kanssa menee ohi, arvio 5-6 päivää. Kurjaa on se, että huomenna meidän perheen piti suunnata etelään. Riskinä on, että poika on vielä kipeä tai se, että jompikumpi meistä vanhemmista sairastuu. Tauti voi myös vielä tarttua. On siis todennäköistä ettemme nyt pääsekään matkustamaan. Damn.

Kuva lainattu Pinterest.com

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Heinäkuun eka

Edellisesti postauksesta onkin vierähtänyt jo tovi. Parit punnituksetkin on jääneet... On ollut kesäkiireitä ja hääkiireitä eikä 1-vuotias poikanikaan kovin helpolla mammaa päästä. Oma äitinikin (useamman lapsen äiti) totesi että touhukas on. Ei tosiaan tarvitse haaveilla naistenlehtien lukemisesta samaan aikaan kun poika on hereillä. No mitä sitten painonpudotukseen kuuluu. Ei mitään. Samassa 64 kg ja jotain lukemissa pyörin. Mullahan on ollut koko ajan vakaa tavoite, että elokuussa olen omassa tavoitepainossani 59-60 kg. Aika paljon töitä olisi tehtävä tuon saavuttamiseen. Niin ja kesän juhannus, ulkomaanreissut, kotimaan reissut jne. ei tee hommasta helpompaa.

Olen aloittanut lenkkeilyn, että jotain uutta. Juoksen 30min. - 60 min. lenkkejä iltaisin pojan nukkumaan mentyä. Se on sopinut nyt hyvin ja miehenikin on innostunut lenkkeilystä. Käymme siis vuoronperään ja puhumme iltaisin reiteistä. Tämä on tosi mukavaa koska olen koko ajan tahtonutkin sporttisen elämänotteen koko perheelle.

Myös salilla olen käynyt ja vaunulenkkejäkin on kertynyt mukavasti näillä säillä. Poikakin rakastaa istua rattaissa ja paistatella päivää. Äiti hikoilee ja onneksi myös ruskettuu samalla.

Suomen kesä on näyttänyt parhaat puolensa tänä kesänä. On ollut lämmintä ja sortseja on kulutettu ulkona enemmän kun viime kesänä yhteensä. Parissa päivässä saa jo kunnon rusketusrajat. Toivottavasti nämä säät jatkuvat kesän loppuun asti. Sitten kyllä sen voimalla taas yhden kaamoksen jaksaa heh.

Superdieetin jälkeen olen relannut syömisten kanssa ja silloin tällöin vähän liikaakin kröhöm. Juhannuksen tienoilla tuli hankittua kunnon turvotukset. Pitäisi aina muistaa kesken tällaisten juhla-aikojenkin pistää nesteet liikkeelle esim. kunnon power walkilla. Olo meinaa kolmen päivän syömisten jälkeen on suht tukkoisa ja seuraava viikko itselläni menikin näiden olojen tasaamiseen.

Koitan olla suht tarkka siitä mitä suuhuni pistän sillä ainakaan ylöspäin painoani en tahdo. Vaikka sillä hetkellä kun herkuttelen ei siltä näytä. Omatunto kuitenkin kolkuttaa vahvasti. En tällä hetkellä ymmärrä miten olen voinut olla niin valtava kun olen ollut. Tämän hetkisessä painossakin kun on ylimääräistä. Vatsa, peppu ja reidet on ongelma-alueeni edelleen. Häiden vuoksi olen luonut ongelma-alueen myös käsivarsista sillä hääpukuni on olkaimeton enkä tahdo tursuta mistään.

Kaikki kuvat lainattu Pinterest.com
Nyt kun saisi kunnon treenitsempin pidettyä kuten viime viikko: ma. lenkki, ti. sali, ke. vaunulenkki, to. lenkki, pe. kahvakuula, la. -, su. lenkki. Lenkkeily on siitä hyvä liikuntamuoto itselleni, että sen voin tehdä pojan nukkumaan menon jälkeen ja lähteä voi suoraan kotiovelta. Salikaan ei kyllä ole kaukana, mutta lähtemisen helppous menee lenkin puolelle. Olen inspiroitunut Fitfashionin blogeista, joissa myös perheelliset naiset antavat esimerkkiään. Treenaaminen ja hyvässä kunnossa oleminen on mahdollista myös äitinä.

Treenin lisäksi pitäisi pitää ruokavalio suht kunnossa. Mieluiten niin kunnossa, että paino putoaa. Onneksi olen hurahtanut kotimaan marjoihin ja muutoinkin perusruoka on terveellistä. Smoothiet ja erilaiset salaatit ovat vahvasti edelleen jokapäiväistä ravintoa. Uusin hurahdus on itsetehdyt täyslihapihvit ja salaatti. Cola Zeronkin litkiminen on jäänyt enkä nyt muista milloin viimeksi edes join tölkillisen. Ennen olisi voinut sanoa tänää tai eilen.

Haasteita riittää aiemmin mainituiden syiden vuoksi ja omaa motivaatiotakin voisin etsiä vankemmin. Luulisi ettei häämekkoon mahtumista suurempaa motivaatiota ole, mutta jotenkin sitä vain ajattelee koko ajan, että siihen nyt on vielä aikaa. Ja nyt ei enää ole kuin hetki. Apua.

Mulla on vilissyt aiheita päässä mistä tänne kirjoitella tän tekstin aikana. Kertokaa ihmeessä jos joku siellä on kuulolla? Mielummin silloin itse juttuja kirjoittelisin.

Huippu heinäkuuta just sulle!