Heinäkuun eka

Edellisesti postauksesta onkin vierähtänyt jo tovi. Parit punnituksetkin on jääneet... On ollut kesäkiireitä ja hääkiireitä eikä 1-vuotias poikanikaan kovin helpolla mammaa päästä. Oma äitinikin (useamman lapsen äiti) totesi että touhukas on. Ei tosiaan tarvitse haaveilla naistenlehtien lukemisesta samaan aikaan kun poika on hereillä. No mitä sitten painonpudotukseen kuuluu. Ei mitään. Samassa 64 kg ja jotain lukemissa pyörin. Mullahan on ollut koko ajan vakaa tavoite, että elokuussa olen omassa tavoitepainossani 59-60 kg. Aika paljon töitä olisi tehtävä tuon saavuttamiseen. Niin ja kesän juhannus, ulkomaanreissut, kotimaan reissut jne. ei tee hommasta helpompaa.

Olen aloittanut lenkkeilyn, että jotain uutta. Juoksen 30min. - 60 min. lenkkejä iltaisin pojan nukkumaan mentyä. Se on sopinut nyt hyvin ja miehenikin on innostunut lenkkeilystä. Käymme siis vuoronperään ja puhumme iltaisin reiteistä. Tämä on tosi mukavaa koska olen koko ajan tahtonutkin sporttisen elämänotteen koko perheelle.

Myös salilla olen käynyt ja vaunulenkkejäkin on kertynyt mukavasti näillä säillä. Poikakin rakastaa istua rattaissa ja paistatella päivää. Äiti hikoilee ja onneksi myös ruskettuu samalla.

Suomen kesä on näyttänyt parhaat puolensa tänä kesänä. On ollut lämmintä ja sortseja on kulutettu ulkona enemmän kun viime kesänä yhteensä. Parissa päivässä saa jo kunnon rusketusrajat. Toivottavasti nämä säät jatkuvat kesän loppuun asti. Sitten kyllä sen voimalla taas yhden kaamoksen jaksaa heh.

Superdieetin jälkeen olen relannut syömisten kanssa ja silloin tällöin vähän liikaakin kröhöm. Juhannuksen tienoilla tuli hankittua kunnon turvotukset. Pitäisi aina muistaa kesken tällaisten juhla-aikojenkin pistää nesteet liikkeelle esim. kunnon power walkilla. Olo meinaa kolmen päivän syömisten jälkeen on suht tukkoisa ja seuraava viikko itselläni menikin näiden olojen tasaamiseen.

Koitan olla suht tarkka siitä mitä suuhuni pistän sillä ainakaan ylöspäin painoani en tahdo. Vaikka sillä hetkellä kun herkuttelen ei siltä näytä. Omatunto kuitenkin kolkuttaa vahvasti. En tällä hetkellä ymmärrä miten olen voinut olla niin valtava kun olen ollut. Tämän hetkisessä painossakin kun on ylimääräistä. Vatsa, peppu ja reidet on ongelma-alueeni edelleen. Häiden vuoksi olen luonut ongelma-alueen myös käsivarsista sillä hääpukuni on olkaimeton enkä tahdo tursuta mistään.

Kaikki kuvat lainattu Pinterest.com

Nyt kun saisi kunnon treenitsempin pidettyä kuten viime viikko: ma. lenkki, ti. sali, ke. vaunulenkki, to. lenkki, pe. kahvakuula, la. -, su. lenkki. Lenkkeily on siitä hyvä liikuntamuoto itselleni, että sen voin tehdä pojan nukkumaan menon jälkeen ja lähteä voi suoraan kotiovelta. Salikaan ei kyllä ole kaukana, mutta lähtemisen helppous menee lenkin puolelle. Olen inspiroitunut Fitfashionin blogeista, joissa myös perheelliset naiset antavat esimerkkiään. Treenaaminen ja hyvässä kunnossa oleminen on mahdollista myös äitinä.

Treenin lisäksi pitäisi pitää ruokavalio suht kunnossa. Mieluiten niin kunnossa, että paino putoaa. Onneksi olen hurahtanut kotimaan marjoihin ja muutoinkin perusruoka on terveellistä. Smoothiet ja erilaiset salaatit ovat vahvasti edelleen jokapäiväistä ravintoa. Uusin hurahdus on itsetehdyt täyslihapihvit ja salaatti. Cola Zeronkin litkiminen on jäänyt enkä nyt muista milloin viimeksi edes join tölkillisen. Ennen olisi voinut sanoa tänää tai eilen.

Haasteita riittää aiemmin mainituiden syiden vuoksi ja omaa motivaatiotakin voisin etsiä vankemmin. Luulisi ettei häämekkoon mahtumista suurempaa motivaatiota ole, mutta jotenkin sitä vain ajattelee koko ajan, että siihen nyt on vielä aikaa. Ja nyt ei enää ole kuin hetki. Apua.

Mulla on vilissyt aiheita päässä mistä tänne kirjoitella tän tekstin aikana. Kertokaa ihmeessä jos joku siellä on kuulolla? Mielummin silloin itse juttuja kirjoittelisin.

Huippu heinäkuuta just sulle!