Yritys hyvä

Tänään on ollut huippu päivä, sarkastisesti. Aamulla puin lapsen aamupalan jälkeen ja laitoin itseni treenivaatteisiin. Kerroin autossa lapselle, että saat taas leikkiä hetken lapsiparkissa kun äiti on ihan vieressä kuntosalilla. Kun päästiin parkkiin niin ei puhettakaan, että lapsi olisi sinne jäänyt. Nou nou! Ei siinä sitten muuta kun takaisin kotiin. Mun treenistä tai sen yrityksestä ei jäänyt kun huono mieli, kummallekin. Lisäksi sain netin toimimaan koneellani vasta äsken. Takana monen tunnin selvittely. Naureskelin juuri itselleni, että hyvin alkoi tämäkin blogin äärelle paluu jos netti ei toimi ja treenaamaankaan ei pääse.

Iltaruokaa

Kun olin kerran päättänyt treenata niin treenasin. Tällaista määrätietoisuutta ei ole näkynytkään vähään aikaan. Pakko myöntää, että kävi kyllä mielessä suklaa tai muu lohtu. Tyypillistä itselleni. Odotin kuitenkin, että lapsi menee päiväunille ja kaivoin kahvakuulan sitten esiin. Taitaa lähteä joulupukille toive 8 kg kuulasta sillä tuolla 6 kg kuulalla en saa isoihin lihaksiin kunnolla tuntumaa. Voi olla, että siksi kahvakuulailu kotona alunperin alkoikin kyllästyttämään. Ihan hyvän treenin sain kyllä tehtyä. Toivon löytäneeni liikunnasta jälleen iloa itselleni. Pientä innostusta on taas ilmassa, joten näin voi olla.

Huomenna sitten parempi onnisempi päivä!

Syksyisiä kuulumisia

Pitkästä aikaa ehdin/jaksan/motivoidun kirjoittelemaan. Edellinen postaus on elokuulta ja nyt mennään kovaa vauhtia pian jo marraskuun puolelle. Apua, mihin tämä aika menee! Olen aikani miettinyt tätä blogia, punninnut uuden blogin perustamista ja kokonaan blogittomana olemista. Tulin siihen tulokseen, että jatkan tämän blogin pitämistä ja samoilla aiheilla tosin en osaa sanoa millaisella postausvauhdilla. Katsotaan! Tulin tähän tulokseen sillä koen tarvetta kirjoittaa projektini vaiheita jonnekin, josta peilata todellisuutta.

Todellisuutta tässä on syksy pakoiltukin. On kamala myöntää, että viimeisin raportoitu tulos on tullut viime toukokuussa. Puoli vuotta sitten. Olen tainnut todella nauttia noin 64 kilon hujakoilla olemisesta sillä siitä oli todella vaikea päästä alas. Enkä päässyt, en koko kesän tai syksyn aikana. Tavoitteena on kuitenkin mennä reilusti vielä siitäkin alas. Tällä hetkellä olo on sen suhteen hieman toivoton. Olen heittänut hukkaan aikaa, jona laihduttaa sekä ne tulokset mitä saavutin pitkin hampain keväällä. Ihan lähtökuopissa en onneksi ole, mutta paino on noussut.

Olen miettinyt omia ravintotottumuksia paljon tässä syksyn aikana runsaasti eikä valintakriteerinä ole ollut ainoastaan tai ollenkaan kevyt. Olen hurahtanut puhtaaseen ruokaan eli vältän lisäaineita ja panostan luomuun. Teen paljon perheelle ruokaa itse ja ulkonasyöntikin on ollut minimissä. Nyt tahdon tietää mitä syön. Jos kelaan aikaa taaksepäin niin ruokavaliooni kuului vakituisesti tuotteita, joita ei ole ollut ostoskorissani aikoihin. Olen ollut välillä todella hakusessakin syömisteni kanssa ja se näkyy painossa. Valitettavasti.            
 
Syksyyn on mahtunut pari mahtavaa flunssaakin eli liikkuminen on ollut vähemmällä. Liikkuessa olen suosinut juoksu tai kävelylenkkejä sekä kuntosalia. Lapsen kanssa on kokeiltu myös lapsiparkkia kuntosalilla ihan hyvin tuloksin. Lisää aikaa liikuntaan kyllä kaivattaisiin! Olen ollut miehen töiden vuoksi lapsen kanssa todella paljon kaksin. Täytyisi varmaan kaivaa taas kahvakuula ja muut kotijumppaohjeet. Nyt tarvittaisiin joku iso boosti treenata myös kotona. Lapsi nukkuu parin tunnin mittaiset päiväunet kotona joka päivä, joten ajallisesti pitäisi onnistua hyvin. Jotenkin syksy on tehnyt minusta tässä asiassa vaan todella saamattoman.

Mieli on ollut kaikesta elämän onnesta huolimatta alavireinen. Kuulun niihin ihmisiin, joilla on syksyn tai ennemminkin varmaan pimeän kauden väsymystä ja alavireisyyttä. Tekee mieli vaan makoilla sohvalla viltin alla ja puputtaa suklaata samalla katsellen hyvää leffaa telkasta. Todella aktiivista, jessus! Aiemmin olen torjunut tämän syysmasennuksen aloittamalla syksyisin jonkun uuden harrastuksen, opiskelun tai työn. Viime syksynä lapsi oli vielä ihan vauva enkä muuta kaivannut. Tänä syksynä muutoksia en tehnyt sillä vuodenvaihteessa on tulossa isoja muutoksia ja nyt tahdoin rauhoittaa loppuvuoden. Pienen lapsen äitinä ei ole muutenkaan enää niin helppo vaan aloittaa jotain uutta vaan se vaatii enemmän järjestelyjä.

Nyt toivon tämän tunnustuksen myötä saavani taas pontta jahdata tavoitteitani ja nyt kun viimeisin flunssakin on selätetty niin tällä viikolla ei ole esteitä lähteä liikkumaan. Tänään ruokakaupastakin lähti mukaan vain terveellistä ruokaa.

Uusi tsemppi päälle! Onko siellä enää ketään? Miten teillä menee? Kuullaan taas!